RAUTAA JÄRVIMALMISTA

Etusivu | Näyttelyt | Historiaa | Tapahtumat | Rautaa järvimalmista | Museokauppa Ruukinpuoti

Ruukin alue | Lasten Möhkö | Leirikoulut | Ryhmät | Museokokoelmat | Linkit

 

RAUTAA JÄRVIMALMISTA

Raudansulatusnäytökset   Harkkohytti   Järvimalmi   Pasutus   Pelkistys   Puhdistus   Taonta

---

 

RAUDANSULATUSNÄYTÖKSET

Möhkön ruukilla on elvytetty sadan vuoden takainen raudanvalmistustaito. Rautaa valmistetaan talonpoikaisella menetelmällä harkkohytissä. Ensimmäiset harkkohyttiraudat sulatettiin kesällä 2002. Ruukilla järjestetään kesäisin useita raudansulatusnäytöksiä. Kesällä 2008 malmi sulaa raudaksi 13.7 ja 29.8. Tapahtumista löytyy tietoa tapahtumakalenterista. 

HARKKOHYTTI

Möhkön harkkohytin rakentamisessa on sovellettu Carl Rinmanin ohjetta ”Lyhykäinen neuwo järwen– ja suon-malmien sulattamiseksi puhallus uuneissa” vuodelta  1794. Harkkohytti on raudanvalmistusmenetelmä, joka säilyi  teollisesti Suomessa 1800-luvun lopulle. 

Harkkohytissä  valmistettiin meltoa, taottavaksi kelpaavaa rautaa. Kiinteänä syntyvä rauta ei liuota itseensä hiiltä eikä myöskään haurastuvia epäpuhtauksia.  Raudan pelkistykseen tarvittava hiili saadaan polttamalla honkahalkoja harkkohytissä.

JÄRVIMALMI 

Talonpoikainen raudanvalmistus perustui Suomessa järvi– ja suomalmien käyttöön. Itä-Suomen järvet olivat erittäin malmirikkaita. Malmi oli  2-5 metrin syvyydessä järvessä, mistä se nostettiin kesällä haavien avulla lautalle ja talvella jäältä käsin.

 Järvimalmia syntyy, kun pohjaveteen joutunut rautahydroksidi valuu sorakerroksen läpi järveen ja saostuu kivenjyvän tms. ympärille. Järvimalmia kutsutaan muotonsa mukaan herne-, raha-, tai korppumalmiksi. Rautapitoisuus on  20-50 %.

Möhkön ruukille nostettiin parhaimmillaan 1800-luvun loppupuolella 15.000 tonnia järvimalmia vuodessa raudan valmistukseen masuunissa. Koitere kuului parhaimpiin malmijärviin. Talonpoikaisrautaa varten järvimalmia nostettiin tarpeen mukaan pienempiä määriä.  

PASUTUS

Järvimalmissa on runsaasti kosteutta ja epäpuhtauksia. Kosteus ja epäpuhtaudet poistettiin polttamalla järvimalmia nuotiossa ennen harkkohyttiin laittamista. Tätä työvaihetta kutsuttiin pasuttamiseksi.

Pasutusnuotio rakennettiin asettamalla honkahalkojen päälle järvimalmia kerroksittain. Valmis rakennelma sytytettiin palamaan.

PELKISTYS

Rauta pelkistetään järvimalmista laittamalla harkkohytin hehkuvan hiilloksen päälle järvimalmia ja puhaltamalla harkkohytin pohjalla olevaan pesään ilmaa nahkapalkeilla. Puhallusilman happi reagoi hehkuvien hiilten kanssa ja syntyy häkäkaasua, joka pelkistää rautamalmin. Harkkohytistä tulevaa kuonaa tarkkailemalla säädetään puhallusilman määrää ja järvimalmia lisätään hiillokselle tarvittaessa.

Malmin pelkistyminen raudaksi tapahtuu pesän kuumimmassa vyöhykkeessä. Malmin sisältämä sivukivi yhdessä rautaoksidin kanssa muodostaa kuonan, joka sulaa ja kerääntyy pesään. Syntyvät rautasienipartikkelit muodostavat sulan kuonan sisällä rautasienimöhkäleen ” sulaimen”. Pelkistyksen aikana syntyy kuonaa niin paljon, että sitä pitää laskea pois pesän sivuseinään tehtävän kuonanlaskuaukon kautta.

Kun hiilet harkkohytissä ovat kuluneet pesän tasolle, puhallus lopetetaan ja rautasieni otetaan pois joko harkkohytin suuaukon kautta tai rikkomalla pesän sivuseinä.

PUHDISTUS

Rautasienikappaleet sisältävät runsaasti kuonaa. Ne joudutaan puhdistustakomaan ennen tuotteiden muotoontaontaa. Syntynyt rautasieni pilkotaan ja tiivistystaotaan. Jos harkkohytistä saadusta raudasta halutaan tehdä teräaseita tai työkaluja, niin saadut tuotteet tulee hiilestää ja karkaista.  

TAONTA

Raudasta taotaan pajassa erilaisia tuotteita. Seppä Urpo Parviainen on erikoistunut puukkoihin, joita on syntynyt myös Möhkön järvimalmiraudasta. Möhkön ruukin pajassa järjestetään taontanäytöksiä.

Möhkön ruukki, Möhköntie 209, 82980 Möhkö, puh. 013-844111, 050-3428825, mohkonruukki@ilomantsi.fi

Museonjohtaja Ulla Vartiainen, Ilomantsin Museosäätiö, Soihtulantie 7, 82900 Ilomantsi      

etunimi.sukunimi@ilomantsi.fi