Möhkön
rautaruukki rakennettiin keskelle erämaata Ilomantsin
itäosaan Koitajoen Möhkönkosken partaalle. Tehtaan
mukana syntyi ja kasvoi Möhkön kylä.
Ilomantsilaissyntyinen
Carl G. Nygren sai luvan ruukin perustamiseen vuonna
1838. Pietarilainen Adolf von Rauch rakennutti tehtaan
vuosina 1847-49. Karjalan suuri teollisuusmies Nils
Ludvig Arppe teki ruukista ajanmukaisen.
Ruukin
perustamisen edellytyksiä olivat järvimalmi, jota
nostettiin noin sadan järven pohjasta, halpa
puuhiili, vesitiet kuljetuksia varten sekä
Möhkönkosken vesivoima.
Ajoittain
Möhkö oli Suomen suurin rautaruukki, joka tarjosi
työtä jopa 2000 ihmiselle. Ruukin ansiosta Möhkö
kasvoi 600 asukkaan kyläksi. Tehdas piti yllä
kauppaa, koulua, kirjastoa ja lukusalia.
Möhkön
ruukin toiminta lopetettiin vuonna 1908. Syynä olivat
mm. syrjäinen sijainti ja vuorimalmin halpeneminen.
W. Gutzeit & Co osti tehtaan ja metsät.
Möhkön
ruukin alue 1880-luvulla. Klikkaa kuvan tekstejä!
Pdf-tiedostojen avaamiseen tarvitset Adobe Reader
-ohjelman, jonka voit ladata
täältä.
Ruukin
ajan jälkeen metsä- ja uittotyöt antoivat
toimeentuloa möhköläisille ja muille
ilomantsilaisille. Ilomantsin metsäjätin,
Enso-Gutzeit Oy:n hallintopaikka oli pitkään
Möhkön Pytingissä.
Toinen
maailmansota runteli pahoin Möhköä. Samalla sota
vei noin kolmasosan Ilomantsin maa-alueesta.
Metsätöiden koneellistuminen ja maaltapako
hiljensivät Möhköä 1960- ja 70-luvuilla.
Tarinoita
Möhkön ruukista
